Finnish AEUUT Romans 3장

Mitä hyötyä sitten on juutalaisuudesta? Onko Jumala antanut juutalaisille joitakin erityisiä etuja? Onko ympärileikkausmenoilla mitään arvoa? Kyllä on!

Juutalaisilla on monia etuoikeuksia. Ensiksikin, Jumala uskoi juutalaisille lakinsa, että he tuntisivat hänen tahtonsa ja noudattaisivat sitä.

On totta, että muutamat heistä olivat tottelemattomia. Mutta tarvitseeko tämän merkitä sitä, että Jumala rikkoisi oman lupauksensa?

Ei tietenkään! Vaikka jokainen ihminen maailmassa onkin valehtelija, Jumala ei ole. Psalmeissahan sanotaan, että Jumalan sanat osoittautuvat aina tosiksi ja oikeiksi, vaikka kuka tahansa nousisi niitä vastaan.

Jotkut ihmiset sanovat: »On vain hyvä, että me olemme tottelemattomia Jumalalle; meidän syntimme palvelevat hyvää tarkoitusta. Ihmiset huomaavat, kuinka hyvä Jumala on, kun näkevät, miten huonoja me olemme. Tekeekö Jumala siis oikein rangaistessaan meitä, jos meidän syntimme kerran auttavat häntä?»

Mitä hölynpölyä! Millainen Jumala se olisi, joka katsoo syntiä sormien läpi? Kuinka sellainen Jumala voisi tuomita ainuttakaan ihmistä?

Eihän hän voisi tuomita minua synneistäni, jos epärehellisyyteni toisi hänelle kunniaa, kun hänen rehellisyytensä korostuisi minun valheellisuuteni vastakohtana.

Eli toisin sanoen: »Mitä pahempia me olemme, sitä enemmän se Jumalaa miellyttää!» Näinhän muutamat pilkaten väittävät meidän sanovankin. He ansaitsevat Jumalan tuomion.

Olemmeko me juutalaiset sitten parempia kuin muut ihmiset? Emme suinkaan, olemmehan jo osoittaneet, että kaikki ihmiset ovat syntisiä, olivatpa he sitten juutalaisia tai muiden kansojen jäseniä.

Raamattu sanookin: »Kukaan ei ole hyvä – koko maailmassa ei ole ainuttakaan synnitöntä ihmistä.

Ei ole ketään, joka olisi täysin noudattanut Jumalan tahtoa tai edes todella halunnut sitä noudattaa.

Jokainen on poikennut pois Jumalan tieltä. Kaikki ovat menneet harhaan. Mistään ei löydy ihmistä, joka olisi tehnyt pelkkää hyvää. Sellaista ihmistä ei kerta kaikkiaan ole.

Ihmisten puheet ovat likaisia ja iljettäviä kuin avoimesta haudasta tuleva löyhkä. He syytävät suustaan valheita ja heillä on pistävä kieli kuin myrkkykäärmeellä.

Heidän suunsa on täynnä kirouksia ja katkeruutta.

He ovat nopeita tappamaan ja vihaavat jokaista, joka heitä vastustaa.

Minne he menevätkin, he jättävät jälkeensä kurjuutta ja kärsimystä.

Todellisesta rauhasta ja Jumalan siunauksesta he eivät tiedä mitään.

He eivät piittaa Jumalasta eivätkä siitä, mitä hän heistä ajattelee.»

Tiedämme, että Jumalan tuomio kohtaa raskaasti juuri juutalaisia, sillä he ovat sitoutuneet pitämään Jumalan lait. Kukaan ei voi itseään puolustaa – koko maailma seisoo syyllisyytensä mykistämänä kaikkivaltiaan Jumalan edessä.

Joko nyt ymmärrätte? Kukaan ei kykene niin noudattamaan lakia, että hän sen perusteella kelpaisi Jumalalle. Päinvastoin: mitä paremmin tunnemme Jumalan lain, sitä selvemmin tajuamme, ettemme ole noudattaneet sitä elämässämme. Jumalan lain tarkoituksena onkin saada meidät tajuamaan, miten puutteellisia ja syntisiä olemme.

Mutta nyt Jumala on osoittanut meille toisenlaisen pelastuksen tien. Raamatussa on puhuttu siitä jo aikaisemmin. Jumalan yhteyteen ei kukaan voi päästä olemalla riittävän hyvä tai noudattamalla Jumalan lakia. Jumala näet sanoo, että hän hyväksyy meidät ja julistaa meidät syyttömiksi, kun turvaudumme Jeesukseen Kristukseen: siihen, että Jeesus on ottanut syntimme kannettavakseen. Me kaikki pelastumme tällä samalla tavalla – uskomalla Jeesukseen – aivan riippumatta siitä, keitä olemme tai minkälaisia olemme olleet.

Kaikki ihmisethän ovat tehneet syntiä. Ei kukaan täytä Jumalan asettamia vaatimuksia.

Mutta me saamme lahjaksi armahduksen: Jumala julistaa meidät syyttömiksi, koska Jeesus Kristus on kuollut puolestamme. Näin armahtavainen Jumala on ihmisiä kohtaan.

Jumala lähetti Jeesuksen Kristuksen kuolemaan ristillä ja kärsimään rangaistuksen meidän synneistämme. Joka luottaa Jeesukseen, ei siis joudu tuomittavaksi. Jumala menetteli täysin oikeudenmukaisesti, vaikka hän ei ollutkaan rangaissut niitä, jotka menneinä aikoina olivat tehneet syntiä. Hän katsoi eteenpäin siihen aikaan, jolloin Kristus tulisi poistamaan myös kaiken entisen. Samalla tavalla Jumala nytkin armahtaa syntisen, joka uskoo Jeesukseen.

Mitä sellaista me sitten voimme kehua tehneemme, jonka avulla voisimme ansaita pelastuksen? Emme yhtään mitään. Meitä ei julisteta syyttömiksi hyvien tekojemme perusteella, vaan sen perusteella, mitä Kristus on puolestamme tehnyt. Saamme hänen valmistamansa pelastuksen uskomalla häneen.

Niin Jumala siis hyväksyy meidät omikseen, kun luotamme Kristukseen, eikä meidän hyvien tekojemme tähden.

Entä pelastaako Jumala vain juutalaiset tällä tavalla? Ei toki: myös muihin kansoihin kuuluvat saavat samoin tulla hänen luokseen.

Jumala suhtautuu kaikkiin ihmisiin samalla tavalla: hän hyväksyy yhteyteensä kaikki – olivatpa he juutalaisia tai mitä kansallisuutta tahansa – kun he uskovat Jeesukseen.

Jos me siis korostamme uskon merkitystä, eikö meidän enää tarvitse noudattaa Jumalan lakeja? Päinvastoin: vasta kun uskomme Jeesukseen, me todella voimme noudattaa Jumalan tahtoa.