scripture.how 성경필사
KO

Copywork

Finnish AEUUT 로마서 9장

성경필사는 빠르게 끝내는 입력 훈련이 아니라, 한 절씩 말씀의 문장과 흐름을 다시 붙드는 시간입니다. 입력 내용은 이 브라우저에 임시 저장되며, 로그인하면 계정에도 저장됩니다.

KO 한국어
ZH 중국어
JA 일본어
HI 힌디어
BN 벵골어
TA 타밀어
TE 텔루구어
ML 말라얄람어
FA 페르시아어
MY 버마어
NE 네팔어
MR 마라티어
KN 칸나다어
HA 하우사어
YO 요루바어
SW 스와힐리어
IG 이그보어
ID 인도네시아어
TSI
PT 포르투갈어
VI 베트남어
AR 아랍어
AVD
RU 러시아어
UK 우크라이나어
RO 루마니아어
BTF
IT 이탈리아어
FI 핀란드어
TO 통가어
HR 크로아티아어
SR 세르비아어
TR 튀르키예어
HU 헝가리어
PL 폴란드어
SK 슬로바키아어
LA 라틴어
NL 네덜란드어
CS 체코어
FR 프랑스어
ES 스페인어
DE 독일어
ETC 기타 언어

소제목 단위로 진행 · 로마서

1:1-7 Paul's Greeting and His Calling as an Apostle 1:8-15 Thanksgiving and Longing to Visit the Roman Believers 1:16-17 The Righteousness of God Revealed in the Gospel 1:18-23 Humanity's Folly and Idolatry in Forsaking the Creator 1:24-32 Given Over to a Depraved Mind and Its Resulting Sins 2:1-11 God's Righteous Judgment on Those Who Judge Others 2:12-16 The Same Standard for Those With and Without the Law 2:17-24 The Jews' Contradiction: Boasting in the Law but Not Keeping It 2:25-29 True Circumcision of the Heart, Not Outward 3:1-8 The Advantage of the Jews and God's Faithfulness 3:9-20 Jews and Greeks Alike Are All Under Sin 3:21-31 The Righteousness of God Given Freely Through Faith 4:1-12 Abraham Justified by Faith 4:13-25 The Father of Faith, Strengthened by Believing the Promise 5:1-11 Peace and Hope Enjoyed by the Justified 5:12-21 Adam and Christ: The Contrast of Condemnation and Life 6:1-14 Dead to Sin and Alive with Christ 6:15-23 From Slaves of Sin to Slaves of Righteousness 7:1-6 Released from the Law to Serve in the New Way of the Spirit 7:7-13 Clarifying the Relationship Between the Law and Sin 7:14-25 The Inner Conflict Between the Law of the Mind and the Law of Sin 8:1-11 Life Without Condemnation in the Spirit 8:12-17 The Spirit of Adoption Received by God's Children 8:18-27 The Groaning of Creation and the Help of the Spirit 8:28-39 The Unbreakable Love of God and Our Assurance 9:1-5 Paul's Deep Sorrow for His Own People 9:6-13 The Children of Promise According to God's Election 9:14-29 The Potter's Authority and the Sovereignty of His Calling 9:30-33 Christ the Stumbling Stone and the Righteousness of Faith 10:1-13 Salvation: Believing in the Heart and Confessing with the Mouth 10:14-21 Hearing and Believing Require Someone to Preach 11:1-10 The Remnant of Israel Preserved by Grace 11:11-24 The Gentiles Grafted into the Olive Tree 11:25-36 The Salvation of All Israel and God's Unsearchable Wisdom 12:1-8 A Living Sacrifice and the Gifts Received 12:9-21 Sincere Love and Overcoming Evil with Good 13:1-7 Submission to the Governing Authorities 13:8-14 Love Is the Fulfillment of the Law; Put On the Armor of Light 14:1-12 Do Not Judge the One Weak in Faith 14:13-23 Loving Consideration That Does Not Cause a Brother to Stumble 15:1-13 Accepting the Weak and Glorifying God with One Mind 15:14-21 Paul's Priestly Ministry to the Gentiles 15:22-33 Plans to Visit Rome and Spain, and a Request for Prayer 16:1-16 Greetings and Commendation of Fellow Workers 16:17-20 A Warning Against Those Who Cause Divisions 16:21-27 Greetings from Companions and the Final Doxology
9:1
대기

Voi Israelia, minun kansaani! Voi miten tahtoisinkaan juutalaisten veljieni tulevan Kristuksen luo! Sydämeni on raskas, ja minä murehdin katkerasti yötä päivää heidän tähtensä. Kristus tietää ja Pyhä Henki tietää, etten teeskentele, kun sanon olevani valmis menemään kadotukseen, jos se heidät pelastaa. Jumala on antanut heille hyvin paljon, mutta he eivät halua kuunnella häntä. Hän valitsi heidät omaksi kansakseen ja johti monissa vaiheissa heidän kulkuaan. Hän myös ilmoitti heille, miten suuresti hän halusi siunata heitä. Hän antoi heille ohjeet jokapäiväistä elämää varten, niin että he tietäisivät hänen tahtonsa. Hän opetti heille oikeaa jumalanpalvelusta, ja valtavat lupaukset tulivat heidän osakseen.

9:5
대기

Suuret Jumalan miehet olivat heidän isiään, ja Kristus itse oli ihmisenä syntyisin heistä – hän, joka on nyt kaiken hallitsija ja jota me Jumalana ylistämme ikuisesti.

9:6
대기

Eivätkö Jumalan juutalaisille antamat lupaukset sitten ole toteutuneet? Kyllä ovat! Kuuluvathan hänen lupauksensa niille, jotka uskoen ne omistavat. Ja vain sellaiset ihmiset ovatkin todella hänen kansaansa. He ovat oikeita juutalaisia.

9:7
대기

Ei pelkästään se, että juutalaiset polveutuvat Aabrahamista, tee heistä oikeita Aabrahamin jälkeläisiä. Raamattu sanoo, että lupaukset koskevat vain Aabrahamin poikaa Iisakia ja Iisakin jälkeläisiä, vaikka Aabrahamilla oli muitakin lapsia.

9:8
대기

Kaikki Aabrahamin lapset eivät siis ole Jumalan lapsia, vaan ainoastaan ne, jotka uskovat siihen lupaukseen pelastuksesta, jonka Jumala antoi Aabrahamille.

9:9
대기

Jumala lupasi: »Ensi vuonna minä annan sinulle ja Saaralle pojan.»

9:10
대기

Vuosia myöhemmin, kun tämä poika, Iisak, oli varttunut aikuiseksi ja mennyt naimisiin ja hänen vaimonsa Rebekka odotti kaksosia, Jumala ilmoitti tälle, että Eesausta, joka syntyisi ensin, tulisi kaksoisveljensä Jaakobin palvelija. Raamatun kertoman mukaan Jumala sanoi: »Jaakobia minä rakastin, mutta Eesauta vihasin.» Tämän Jumala sanoi, ennen kuin lapset olivat syntyneetkään, ennen kuin he olivat tehneet mitään – hyvää tai pahaa. Jumala siis menetteli, niin kuin oli alusta asti päättänyt menetellä: ei sen mukaan, mitä lapset tekivät, vaan sen mukaan, mikä oli Jumalan suunnitelma.

9:14
대기

Oliko Jumala näin tehdessään epäoikeudenmukainen? Ei tietenkään!

9:15
대기

Olihan Jumala sanonut Moosekselle: »Jos haluan osoittaa hyvyyttäni jollekulle, myös teen sen. Ja minä armahdan kenet haluan.»

9:16
대기

Ei tämä riipu ihmisen tahdosta eikä toiminnasta, vaan Jumalan armosta.

9:17
대기

Faarao, Egyptin kuningas, oli tästä hyvänä esimerkkinä. Jumala sanoi antaneensa hänelle Egyptin juuri sitä varten, että Jumalan pelottava voima tulisi näkyviin hänen valtansa rinnalla. Näin Jumalan nimi tulisi kunniaan koko maailmassa.

9:18
대기

Jumala osoittaa hyvyyttään joillekin ihmisille vain siksi, että hän haluaa sen tehdä, ja jotkut taas hän paaduttaa ja tekee tottelemattomiksi.

9:19
대기

Miksi Jumala sitten syyttää heitä siitä, että he eivät kuuntele? Eivätkö he ole tehneet vain sitä, minkä hän on pannut heidät tekemään?

9:20
대기

Älkää sanoko niin! Kuka teistä pystyy arvostelemaan Jumalaa? Sanoisiko työ tekijälleen: »Miksi teit minusta tällaisen?»

9:21
대기

Kun ihminen tekee saviruukkuja, eikö hänellä ole oikeutta muotoilla samasta savimöykystä sekä kauniita koriste-esineitä että vaatimattomia jätekulhoja?

9:22
대기

Eikö Jumalalla ole täyttä oikeutta osoittaa voimaansa ja vihastumistaan niitä kohtaan, jotka eivät kelpaa muuhun kuin hävitettäviksi – niitä, joille hän on jo kauan osoittanut kärsivällisyyttään?

9:23
대기

Hänellä on myös oikeus ottaa omikseen toiset – niin kuin meidät, olimmepa sitten juutalaisia tai emme – käyttää meitä palveluksessaan ja osoittaa meille hyvyyttään, jotta kaikki ihmiset alkaisivat tajuta hänen pelastavan läsnäolonsa.

9:25
대기

Muistatteko, mitä Hoosean kirjassa sanotaan? Siinä Jumala ilmoittaa, että hän etsii itselleen lapsia muista kansoista, jotka eivät kuulu hänen juutalaiseen perheeseensä, ja hän rakastaa heitä, vaikka kukaan ei ole aikaisemmin heitä rakastanut.

9:26
대기

Pakanoita, joista sanottiin kerran: »Te ette ole minun kansaani», tullaan kutsumaan »elävän Jumalan lapsiksi».

9:27
대기

Profeetta Jesaja huudahti juutalaisista puhuessaan, että vaikka heitä olisi miten paljon tahansa, vain pieni osa heistä pelastuu kerran.

9:28
대기

»Sillä Herra panee tuomionsa täytäntöön maan päällä. Äkkiä ja peruuttamattomasti hän tuomitsee.»

9:29
대기

Toisessa paikassa Jesaja sanoo, että jollei Jumala armahtaisi juutalaisia, he kaikki tuhoutuisivat – jokainen heistä, aivan niin kuin jokainen Sodoman ja Gomorran kaupunkien asukas tuhoutui.

9:30
대기

Mitä siis sanomme tästä kaikesta? Vaikka pakanat eivät edes yrittäneet kelvata Jumalalle, hän hyväksyy heidät, koska he uskovat Kristuksen kuolleen heidän puolestaan.

9:31
대기

Mutta juutalaiset, jotka ovat yrittäneet kaikin voimin päästä oikeaan Jumala-suhteeseen lakia noudattamalla, eivät ole siihen päässeet.

9:32
대기

Miksi eivät? Siksi, että he yrittivät pelastua täyttämällä lain ja olemalla hyviä ihmisiä sen sijaan, että olisivat uskon varassa olleet riippuvaisia Jumalasta. He kompastuivat siihen kiveen,

9:33
대기

josta Jumala varoitti heitä sanoessaan Raamatussa: »Minä olen pannut juutalaisten polulle kiven (Jeesuksen), johon monet kompastuvat. Mutta ne, jotka uskovat häneen, eivät pety.»